Varhaiskasvatussuunnitelma

Päiväkodissa käytetään valtakunnallista varhaiskasvatussuunnitelmaa pohjana oman suunnitelman luomiseksi. Päiväkoti mitä tutkin sisällytti kuitenkin omaan suunnitelmaansa selvästi omia painopisteitä. Valtakunnallisessa vasussa keskitytään enemmän oppimiseen ja leikin tarve käsitellään teoreettisemmin, kun taas päiväkodin vasussa leikkiminen ja liikkuminen käsitellään enemmän tarjolla olevan tekemisen kautta. Molemmista löytyi suunnitelma pedagogisesta kasvatuksesta, opetuksesta ja hoidosta, ajattelusta ja oppimisesta, laaja-alaisesta osaamisesta, itsestä huolehtimisesta ja arjen taitojen oppimisesta, yhteistyöstä vanhempien ja kasvattajien välillä, kielen kehityksestä, erityistuen tarpeista ja monikulttuurisuudesta. Varhaiskasvatussuunnitelmien tavoitteena on kasvattaa lasta niin, että hän voi hyvin ja hänellä on turvallinen ja hyvä lapsuus.


Kun tutkin kahden kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmia kävi ilmi, että ne molemmat seuraavat myös pääpiirteittäin valtakunnallista varhaiskasvatussuunnitelmaa. Molemmat päiväkodit kuitenkin sisällyttivät omaan vasuunsa omia vahvuuksiaan, esimerkiksi ympäristökasvatuksen. Molemmissa pidetään tärkeänä yhteistyötä lapsen vanhempien ja päiväkodin välillä.


Lapsen henkilökohtaisissa vasuissa käydään läpi lapsen päivittäiseen hoitoon liittyvät asiat, kuten esimerkiksi allergiat, erityisruokavaliot ja muut sairaudet ja lääkitykset. Ruokailusta, nukkumisesta, ulkoilusta ja wc-toiminnoista käydään läpi lasten henkilökohtaiset tavat ja tarpeet. Esimerkiksi ruokailutottumukset, unentarve, lapsen omatoimisuus ja osaako lapsi jo käydä potalla vai ei.

Vanhempien kanssa käydään yhdessä läpi kasvatuksen kulmakivet. Mikä on perheessä tärkeää, mitä vanhemmat pitävät tärkeänä lapsen kasvatuksessa ja mitä toiveita ja odotuksia vanhemmilla on päivähoidosta, käydään läpi. Vanhemmilta myös kysytään mihin he kaipaisivat tukea vanhemmuudessa ja mitä yhteistyötä he toivovat kodin ja päiväkodin välille. Myös lapsen toiveet huomioidaan vasussa. Lopuksi vanhemmat rastittavat suostumuksensa eri asioihin, esimerkiksi saako lapsi olla läsnä seurakunnan järjestämissä tilaisuuksissa ja saako lapsi osallistua retkille.

Lähihoitajan työ päiväkodissa on jatkuvaa vuorovaikutusta lapsen, lapsen huoltajien, lapsiryhmän, työyhteisön ja yhteistyötahojen kanssa. Työssään lähihoitaja havainnoi lapsia sekä ryhmässä että yksilöinä ja osaa tunnistaa normaalin kehityksen lisäksi lasten erityistarpeita. Tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksen ja hoidon suunnittelu, toteutus ja arviointi ovat myös osa lastenhoitajan työnkuvaa. Nämä asiat hän tuo esiin vasukeskustelussa ja tukee perhettä lapsen kasvatustyössä.